Alma onnistui iskemään takavasemmalta ja saamaan harteilleen suomalaisen popmusiikin vientilupauksen viitan heti vuoden 2016 Karma-sinkullaan. Alma Miettinen karisti Idols-menneisyytensä hartioiltaan erityisen lahjakkaasti, ja debyyttialbumia on odotettu kuumeisesti jo parin vuoden ajan.
Mitä pitkän odotuksen jälkeen saatiin? Ainakin parempi paketti kuin moni odotti.
Levyn julkaisu useammassa osassa on ollut viime vuosien aikana kasvava trendi, ja Have U Seen Her? -albumin biiseistä puolet on päästetty maailmaan jo aiemmin.
Kappaleiden tiputtelu pienissä erissä on perusteltua, onhan albumia lupailtu jo pitkään, ja lisäksi albumin kirkkaimmat helmet (erityisesti levyn päättävä melodramaattisen makea Final Fantasy) on jätetty fanien löydettäväksi lopullisesta kokonaisuudesta.
Odotus on kannattanut, sillä Alman debyyttialbumi on totta tosiaan yksi tähänastisen vuoden parhaista popalbumeista. Eikä sen huomaamiseen tarvitse edes sinivalkoisia laseja.
Pikantit ja silottelemattomat yksityiskohdat ovat se juttu, mikä erottaa Alman tusinasta muista tähtitaivaalle pyrkivistä poppareista. Siinä missä popmaailma on yrittänyt parin viime vuoden ajan saada kiinni emoräpin ”edgyilystä”, Alman laulusoundi ja imago ovat olleet jo alusta lähtien luontaisesti hiomattomia timantteja.
Vuoden 2020 selvimmäksi trendiksi popissa on ennustettu sähkökitaran uutta tulemista osaksi rumpukoneiden ja utuisten synamattojen hallitsemaa äänimaisemaa – tästä on kiittäminen Post Malonen ja emoräpin vaikutusta. Kitara soikin suurimmalla osalla Have U Seen Her? -albumin biiseistä, ja se sopii Miettisen tyyliin kuin tribaalitatuointi käteen. Kuusikielisestä on saatu albumilla irti popviitekehykseen nähden myös kiitettävän monipuolisia sävyjä – King of the Castlen säkeistöt tuovat ysärialternative-henkisyydessään mieleen jopa Placebon.
Pikantit ja silottelemattomat yksityiskohdat ovat se juttu, mikä erottaa Alman tusinasta muista tähtitaivaalle pyrkivistä poppareista. Alman laulusoundi ja imago ovat olleet jo alusta lähtien luontaisesti hiomattomia timantteja.
Rokkipoliisin korvaan jopa puuduttavan tylsältä tuntuva, kahdeksasosissa tasaisesti junnaava särökitara tuntuu olevan kuin kotonaan LA Moneyn kertosäkeessä. Loserin lopussa kuultava kitarasoolo on ehkä geneerinen, mutta onnistuu tuntumaan luonnolliselta osalta biisiä.
Bad News Baby muistuttaa hevosilla ja piiskanäänillä silmäniskun verran vuoden 2018 Cowboy-singlen country-vaikutteista, jotka ovat albumin pitkän valmistelun ja lupailun aikana ennättäneet jo mennä muodista. Alma taustajoukkoineen teki hyvän valinnan jättäessään jenkki-iskelmän vähemmälle huomiolle, sillä cowboy-larppi ennätti vuoden 2019 aikana menettää makunsa popmusiikissa – kiitos A Star Is Born -elokuvasta riesaksemme siunaantuneen Lady Gagan Shallow-jollotuksen ja Lil Nas X:n Old Town Roadin.
Have U Seen Her? latistuisi albumina huomattavasti, jos Cowboy olisi jäänyt sille. Onneksi albumille ei otettu myöskään vuoden 2017 tropic house -aaltoa hyödyntänyttä Phases-singleä. Nämä kaksi esimerkkiä Alman aiemmalta uralta ovat omiaan osoittamaan, kuinka haastavaa paikkaansa etsivän popartistin on hakea tasapainoa tulevien ja ajankohtaisten trendien väliltä.
Teennäisistä siipeilijöistä kertova LA Money tuntuu suomalaisen korvaan vieraalta. Los Angelesista ja bitcheistä (vaikkakin b-pommi tippui Alman suusta jo debyyttisinkku Karmalla) puhuminen särähtää korvaan helsinkiläisen suusta kuultuna. Mutta se, että levyn oikeasti heikot hetket voi eritellä yhteen kappaleeseen, kertoo varsin paljon Alman debyyttialbumin tasosta.
Alma on jo aiemmin kertonut, että Have U Seen Her? tulee osaltaan käsittelemään seksuaalisuutta. Miettisen kertomista tarinoista erityisesti My Girl -kappale nostaa rakkautta esille tyylikkäästi ja häpeilemättä, tekemättä asiasta suurta numeroa.
Have U Seen Her? osoittaa, että Alma on ansainnut paikkansa neonhehkuisessa valokeilassa.
Mitään Katy Perryn I Kissed A Girl -tyylistä punastelua albumilta on turha hakea, vaan Alma kertoo rakkaudesta omasta näkökulmastaan luonnollisesti niin kuin siitä kuuluukin tehdä. Saman sukupuolen edustajien välistä rakkautta on vielä viime vuosinakin esitetty valitettavan usein eksotisoimalla tai karrikoimalla teemaa. Onneksi populaarikulttuuri on petrannut tapaa, jolla seksuaalivähemmistöjen ääni kuuluu taiteessa.
Tyylikkyys ja menestys eivät välttämättä aina kulje käsi kädessä, ja monien lahjakkaiden artistien lupaava nousu on jäänyt kananlennoksi. Toivottavasti Alman tähti kantaa, eikä myös kansainvälisillä vesillä nähty potentiaali väljähdä momentumin livuttua ohitse. Have U Seen Her? osoittaa, että Alma on ansainnut paikkansa neonhehkuisessa valokeilassa.
