Krieger ei ollut mikään yhden tempun poni tai riffimestari The Doorsissa ollessaan, eikä hän ole sitä nytkään. Yhtyeen nimeä ei myöskään pidä ottaa tiukkapipoisesti soul-musiikkiin liittyvänä. Alan huippunimistä koostuva joukko ei edusta yksioikoisesti mitään tiettyä tyylilajia, mutta paletti pysyy silti hyvin kasassa.
Kyseessä on bändilevy, eikä mikään kitaristin sooloprojekti: Krieger on oiva tiimityöskentelijä, joka antaa paljon tilaa muille soittajille; koskettimet kuljettavat monia kappaleita ja Krieger tuikkaa mukaan värikkäitä kuvioita. Varsinaisia kitarasooloja ei levyllä kuulla lainkaan, mutta nimimies pääsee välillä esittelemään myös sliden käyttötaitojaan. Silja Line -osastoa sivutaan paikka paikoin rimaa hipoen, mutta rima ei putoa ja enimmäkseen meno on hyvinkin sielukasta.
Koska kyse on instrumentaalimusiikista, kappaleiden nimeäminen kuulostaa enemmän tai vähemmän teennäiseltä. Samosas And Kingfishers viitannee Aasiaan sitarin kuuloisella soittimellaan, mutta A Day In LA ottaa kuuluvan harppauksen länteen ja historiaan Booker T. -tyylisellä otteellaan.
Levy on oikein täyteläistä musiikkia lepopäivän ratoksi.