Arvio: Perinnebluesin ja retrotulevaisuuden roteva liitto – The Bonnevillesin garage bluesin inspiraatio syntyy vaikka persauksesta

Arvio julkaistu Soundissa 4/2018.
Kirjoittanut: Asko Alanen.

Arvio

The Bonnevilles
Dirty Photographs
Alive

Kitaristi-laulaja Andrew McGibbon, Jr:n ja rumpali Chris McMullenin rotevasoundinen garage blues -duo lataa Pohjois-Irlannin angstit hyvin kouraisevasti tummaan rockiin. Siinä yhdistyvät pelkistetyn perinnebluesin alkukantaisuus ja urbaani sähköisyys hyvin määrätietoisella ja persoonallisella tavalla. Hound Dog Taylorin ja Black Keys -duon tunnistaa amerikkalaisiksi hengenheimolaisiksi, mutta yhtäläisen voimariffittelyn ohella Bonnevilles tonkii kikkoja myös omasta repustaan. Biiseissä on särkyneitä kitarasoundeja, seikkailuhenkistä jamittelua ja riffeistä versovia vaistonvaraisia syrjäjotoksia.

McGibbonin missuksen soman takamuksen inspiroima nimikappale Dirty Photographs tekee oitis selväksi, että Bonnevillet eivät käperry ja syrjäydy lohduttomiin blues-fiiliksiin, vaan rokkaavat ulospäin suuntautuneesti ja hengästyttävän karskilla voimalla. Myös hiljaisemmissa slovareissa värjyvät vahvat jännitteet ja Don’t Curse The Darkness -hymnin kulisseihin lipuu verkkainen urkusäestys. Tiukassa svengissä on animaalisen duon paras taika, jolla loihditaan rokkibluesista jalostettujen variaatioiden ytimekkäin syke esiin. Levyn viimeisessä hevi-instrumentaalissa Robo 6000 duo raottaa vielä ovea retrotulevaisuuteen, jossa runnovia kitarariffejä myötäävät nostalgiset space-soundit.

Lisää luettavaa