Arvio: Pitkä nostatus ilman kliimaksia – Garden Of Wormin doomin ja progressiivisen menon synteesi ei saa transsiin

Arvio julkaistu Soundissa 8/2022.
Kirjoittanut: Vesa Siltanen.

Arvio

Garden Of Worm
Endless Garden
Nasoni

Endless Garden on doomin, happoisan rockin ja progressiivisen huuruilun maailmoissa leijailevan tamperelaisyhtyeen kolmas pitkäsoitto. Bändin nimikkodebyytti ilmestyi 2010 ja kakkoslevy Idle Stones 2015 eli julkaisutahti on kuin bändin musiikkikin: viipyilevä ja kiireetön.

Soundi on erittäin lämmin ja maanläheinen. Trion tavassa maalata ja kutoa tunnelmaa on samanaikaisesti sekä jotain hyvin tuttua että omannäköistä. Vaihtelua löytyy jonkun verran, vaikkakin melko maltillisesti; esimerkiksi avausraita Hands Up You’re Free etenee painavin askelin ja hyvin doomisti, kun taas sitä seuraavalla Name Of Lost Lovella silmässä on jo selkeästi rivakampi vaihde, jota kuitenkin hieman himmataan c-osan jammailutuokiossa. Ihan äärimmäisyyksiin ei kuitenkaan mennä niin jumittelussa kuin laukassakaan.

Maltillisuus vähän joka suhteessa onkin sekä albumin vahvuus että myös heikkous. Hyvin soitettu ja lempeästi soiva levy jää helposti pelkäksi taustamusiikiksi eikä oikein nappaa
otetta kuulijasta tai saata toivotulla tavalla transsimaiseen tai hypnoottiseen tilaan.

Endless Garden on kuin pitkä nostatus, joka ei koskaan saavuta kliimaksia. Se jättää kaipaamaan kunnon repäisyä mihin tahansa suuntaan.

Lisää luettavaa