Suomesta tuskin löytyy toista yhtä kysyttyä jazz-basistia kuin Ilmiliekki Quartetista, The Five Corners Quintetista ja monista muista yhteyksistä tuttu Antti Lötjönen. Quintet East on kuitenkin Lötjösen ikioma bändi ja keskittyy pääosin hänen biiseihinsä, tässä pumpun kakkosalbumilla ihan kokonaan.
Leikkimieli ja positiivisuus ovat merkittävässä asemassa eikä kiperiltäkään tilanteilta vältytä. Hetkessä toimiminen sekoittuu valmiisiin rakenteisiin. Musa on syntynyt lyhyehkössä ajanjaksossa vastalääkkeeksi nykyisen maailmanmenon hulluudelle ja hyvin se sellaisena toimiikin imiessään kuulijan omaan avaruuteensa.
Circus/Citadel on edeltäjäänsä (ALQE, 2020) hiukan freempi veto, mutta kyllä tässä useammassakin paikassa ihan bebopkin on näköetäisyydellä, aina toki nykyaikaisesti ajateltuna. Jotain sukulaisuutta levyllä on omiin lemmikkeihini lukeutuvaan Art Ensemble Of Chicagoon, vähemmän afrosentrisestä vinkkelistä tietenkin.
Jussi Kannasteen (tenori), Mikko Innasen (altto, baritoni, sopranino, oboe) ja Verneri Pohjolan killeripuhaltajakolmikon vuoropuhelu ja piukeat riffit loistavat ymmärrettävästi etulinjassa, mutta eivät johtajan napakka kontra ja Joonas Riipan eläväiset rummut tietenkään tyydy sivusta katseluun.
Teema/soolot/teema -kaavaan tässä ei onneksi turvauduta: usein soolot ovatkin kahden tai kolmen pienyksikön intiimiä yhteistoimintaa. Erittäin hyvä niin!