Arvio: Viimeinen tango Ladassa ja muita teatterimaisia välähdyksiä – Olento Orchestral luo ristiriitaisia tunnetiloja

Olento Orchestral
Anatomia
Kaukaisu

Eri alojen taiteilijoista koostuva indiepop-ryhmä Olento Orchestral julkaisee ensimmäisen pitkäsoittonsa, jonka kappaleissa runonlauluperinne ja folk-henkisyys kohtaavat 80-luvun uuden aallon. Yhtyeen on perustanut nykytaiteilija Tellervo Kalleinen, joka vastaa pääosin biisien kirjoittamisesta.

Vaikka musiikki on melankolista tai jopa vakavaa, ei lyriikoissa mässäillä liian synkillä teemoilla. Anatomian alkeet listaa yksityiskohtaisesti ihmisen rakenteen osia. Saluunamusiikkiesitys Hi Ho Silver kajauttaa ilmoille reippaita huutoja. Tekstien runomuotoinen sisältö jää turhan etäiseksi. Lisäksi biisejä vaivaa kiusallinen Agit Prop -tauti. Olotila kohenee ajoittaisten sointivyöryjen myötä, jolloin myös toisiaan täydentävät tummahkot lauluäänet pääsevät loistamaan. Levyn repertuaarista erottuvat jännitettään hitaasti kasvattava Karnevaali sekä Viimeinen tango, jonka rytmit eivät johdata Argentiinaan, vaan tuntuu kuin istuisi vanhassa Ladassa, sivuikkuna sopivasti auki. Ainakin orkestraaliset olennot osaavat luoda perin ristiriitaisia tunnetiloja. Tekemisestä huokuu myös mainio teatteri-ilmaisullinen ote.