Vaikka black-rykmentin neljäs täysimittainen levy on kuin mustaa messua ja manausta, Behexen on tehnyt ammattimaisen julkaisun. Se ei ole itsestäänselvyys, sillä humisevaa ja surisevaa, ikään kuin välinpitämätöntä, soundimaailmaa on blackissä käytetty pahuuden korostamiseen iän kaiken. Tehokeino ei sovi kaikille, eikä varsinkaan bändeille, joiden pitäisi vielä keskittyä perusasioiden hallintaan. Behexen on sortunut samaiseen kuoppaan joskus aiemmin, mutta nyt soundeihin ja eritoten biisirakenteisiin keskittyminen on kannattanut: bändin ei ole tarvinnut tinkiä musiikin armottomuudesta tippaakaan, se on uhkaavamman kuuloinen kuin koskaan aiemmin.
Nightside Emanationsilla kuuluu myös soittokokemus. Black onnistuu yhtä hyvin järkyttävissä nopeuksissa kuin bathorymaisemmassa hitaassa toistossa. Tästä seuraa se, että Behexenillä on enemmän keinoja itseilmaisuun kuin monilla pelkkään vauhtiin luottavilla virkaveljillä. Bändi osaa myös keinonsa käyttää, sillä tässä porukassa on blackistä yhteensä vuosikymmenten kokemus. Ei pelkästään musiikkina, vaan myös elämäntapana.
Behexen vuosimallia 2012 on ilkeän kuuloinen orkesteri.