Harvaa kevyen musiikin artistia on yhtä hankala määritellä kuin Reykjavikissa 1965 syntynyttä Björk Gudmunsdóttiria. Jo nyt näyttääkin selvältä, että hänestä tulee meidän sukupolvemme David Bowie: uudistumishaluinen ja -kykyinen taiteen moniottelija, joka ei edes epäonnistumisten uhatessa kavahda mitään. Niinpä Björk lienee jo aikaa sitten hyväksyneen sen tosiasian, ettei hänen monivärinen ja haasteellinen tuotantonsa voikaan kaikilta osiltaan miellyttää jokaista. Pääasia, että lauluntekijä itse seisoo valintojensa takana. Sillä yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, vain valitut molemmista.
Klassisesti koulutettu Björk alkoi touhuta rockmusiikin parissa 13-kesäisenä, ja ammattiura lähti liikkeelle 22-vuotiaana hänen ollessaan mukana perustamassa bändiä nimeltä The Sugarcubes. Jo profeettisesti nimetty ensisingle Birthday sai popmedian kääntämään katseensa kohti Islantia, eikä lumipallo liikkeelle lähdettyään enää suostunut pysähtymään. Tänään ei ole liioiteltua todeta, että esimerkiksi Sigur Rós ja Múm ovat paljosta velkaa sekä The Sugarcubesille että Björkille. Yhtye hajosi neljän albumin jälkeen 1992, ja Björk lähti soolouralle. Tätä kirjoittaessa hän on julkaissut neljä erinomaisesti vastaanotettua täyspitkää – Debut (1993), Post (1995), Homogenic (1997) sekä Vespertine (2001) – ja heittäytynyt tekemisiin muun muassa elokuvaohjaaja Lars von Trierin, klasarilyömäsoittaja Evelyn Glennien, muotisuunnittelija Alexander McQueenin, video-ohjaaja Chris Cunninghamin sekä Mika Vainion, Talvin Singhin, Trickyn, Goldien, Photekin, DJ Krustin, Alec Empiren, Tim Simenonin ja Howie B:n kaltaisten äänimiesten kanssa.
Näin ollen tämän inspiroivan naisen tuotannosta voidaan hyvin perustein koota tässä vaiheessa sekä levyboksi että hittikokoelma. Etenkin kun homma hoidetaan Björkmäisen omalaatuisesti: itsenäisenä yksikkönä julkaistava viisitoistabiisinen Greatest Hits on fanien valinta, eli biisit seulottiin nettiäänestyksellä. Mutta Family Tree -boksin mukana tulee levy nimeltä Greatest Hits as chosen by Björk, jolle lauluntekijä on jaksottanut kaksitoista omaa suosikkiaan. Muuten Family Treen muodostavat kokonaisuudet nimeltä Roots, Beats ja Strings. Laatikko sisältää yhden tavallisen cd-levyn sekä viisi pientä kolmen tuuman kiekkoa.
Family Treen varsinaisen pihvin muodostavat Roots, Beats ja Strings tarjoilevat nimiensä mukaisesti eri aspekteja Björkin tuotannosta. Ensinmainittu lähtee liikkeelle protoprogeilevalla Sidasta Ègillä ja päätyy muun muassa Birthdayn ja Jógan kautta b-puolena julkaistuun Mother Heroiciin. Beatsillä on puolestaan vain neljä raitaa, mutta levy on ainakin näissä korvissa se ratkaiseva avain Björkin tuotannon logiikan avaamiseen. Esittelyn viimeinen kokonaisuus Strings on Björkin ja The Brodsky Quartetin riipaiseva ja ylevä yhdeksänpysäkkinen matka läpi eräiden 90-luvun kauneimpien (I've Seen It All, Bachelorette jne.) musiikillisten hetkien.
Molemmat Greatest Hits -setit puoltavat lajilleen ominaisine vahvuuksineen ja heikkouksineenkin paikkaansa välietappeina. Mutta kuten vahvojen taiteilijapersoonien koosteiden kohdalla aina, niistä jää vääjäämättä suuhun aika valju maku. Björk jos kuka onkin musiikintekijä, jonka tuotannosta pitäisi alkaa pakata vaikkapa viiden vuoden välein "complete"-bokseja ennemmin kuin koosteita. Näin valoon pääsisivät kunnolla hienot uudelleenmiksaukset ja esimerkiksi Oh So Quiet -singlen b-puolelle ja vuoden 1996 Telegram-remixlevylle hieman syrjään jäänyt hieno My Spine, jolla Björkiä säestää malleteilla eri sävelkorkeuksisia pakoputkia soittava Evelyn Glennie. Sillä Björkiä tarkastellessa koko eklektisen kuvan hahmottaminen on antoisaa, ehkä jopa elintärkeätä.
BJÖRK: Greatest Hits
Arvio julkaistu Soundissa 11/2002.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Arvio
BJÖRK
Greatest Hits
Polydor
Greatest Hits
Polydor