Toissa vuonna Triviumin lämmittelijänä kurmuuttanut Bloodsimple ei vakuuttanut. Se tuntui monotoniselta huutokoneelta, vaikka jäsenistö Vision Of Disorderin kautta hc-taustan omasikin. Tilannetta pahensi, että bändin debyytti A Cruel World (2005) oli herättänyt täsmälleen saman vaikutelman.
Ihmetys on valtava, kun Red Harvestin avausgroovaus Ride With Me, nylkevällä puhelaululla kyyditetty vaanivan ahdistava hidastelu, pysäyttää niille sijoilleen. Mitä tälle bändille on tapahtunut?
Jo kertakuuntelu todistaa, että materiaali on syventynyt jokaisella osa-alueella. Tim Williamsin laulu on kuin uudestisyntynyttä laveammalla tyylijaottelullaan ja sävellyksiin, jotka toki edelleen ovat pääasiassa hardcore-vaikutteista metallia, on ilmestynyt vaihtoehtoja ja raikkaampia sovitusratkaisuja, jolloin riffit kirvelevät selkänahassa entistä raivokkaammin ja yksittäiset soittimet nousevat isompaan rooliin. Lisäksi Red Harvest tarttuu, mikä on kova suoritus jyrkän äkäiseltä bändiltä.
Vasta Red Harvestin kautta A Cruel Worldkin tuntuu saavan hahmonsa. Uutuuden valossa tajuaa helpommin, mitä bändi ajoi takaa debyytillään, ja muutaman helmen sekin on jälkikäteen poikinut. Red Harvestilta Bloodsimplen kuitenkin ensi kertaa tunnistaa.