CORROSION OF CONFORMITY: In The Arms Of God

CORROSION OF CONFORMITY
In The Arms Of God
Sanctuary

Metallican basistin pestiä koesoittaneen Pepper Keenanin porukka palaa lähes puoli vuosikymmentä kestäneen studiolevyttömän kauden jälkeen. Periaatteessa In The Arms Of God on perusmallin jykevä etelävaltiovaikutteinen raskasrocklevy, kuten monet edeltävät COC-albumit, mutta yksityiskohdissa piisaa jälleen, kun ensin pääsee lattialta takaisin kuunteluvalmiuteen It Is That Wayn pitkin poikin pahaa jälkeä tekevän hirviöriffin jäljiltä.

Stonebreaker alkaa makoisalla Jimmy Page -henkisellä soolotutkailulla, tempoileva Paranoid Opioid vääntäytyy Fu Manchu -tyylin sykkeeseen vaihtaakseen väliosassa ohkaisemmaksi Ozzy-lauluksi ja Sabbath-haastamiseksi. Lähes puhutun Dirty Hands Empty Pocketsin rusahdus raivoisaksi southern-fiilistelyksi Already Gone on kuin V8:n murahdus. Tällä kohtaa joutuu arvioimaan, minkä hiton takia ajaa itse vanhalla Saabilla.

In The Arms Of Godilla on juurevuutta, jammailevaa otetta ja kiireettömyyttä, samoja elementtejä kuin Downin levyillä, joilla Keenan on ollut mukana. Siinä missä Down II lähti retkelle välittämättä perillepääsystä, In The Arms Of Godilla on selkeämpi määränpää. Se on mietitympää materiaalia, mutta matkalla poiketaan eri kohteisiin kuin mielijohteesta.