CRAZY HORSE: The Complete Reprise Recordings

Arvio julkaistu Soundissa 09/2006.
Kirjoittanut: Antti Marttinen.
Nykymuodossaan Crazy Horse tunnetaan Neil Youngin uskollisena troikkana, mutta Youngin kelkkaan hypättyään yhtye kokeili myös omaa levytysuraa 1970-luvun alussa. Rytmiparin Billy Talbot ja Ralph Molina lisäksi mukana oli vielä alkuperäinen kitaristi Danny Whitten, jota Young ylisti täydelliseksi aisaparikseen. Whitten oli myös oiva lauluntekijä, joka elelisi mukavasti ensialbumin standardiksi muodostuneen balladin I Don´t Want To Talk About It rojalteilla, ellei olisi annostellut itseään rajan yli jo vuonna 1972.

Arvio

CRAZY HORSE
The Complete Reprise Recordings
Rhino

Nykymuodossaan Crazy Horse tunnetaan Neil Youngin uskollisena troikkana, mutta Youngin kelkkaan hypättyään yhtye kokeili myös omaa levytysuraa 1970-luvun alussa. Rytmiparin Billy Talbot ja Ralph Molina lisäksi mukana oli vielä alkuperäinen kitaristi Danny Whitten, jota Young ylisti täydelliseksi aisaparikseen. Whitten oli myös oiva lauluntekijä, joka elelisi mukavasti ensialbumin standardiksi muodostuneen balladin I Don´t Want To Talk About It rojalteilla, ellei olisi annostellut itseään rajan yli jo vuonna 1972.

Ensialbumilla Crazy Horse olivat mukana myös Jack Nitzsche ja Nils Lofgren, jotka vahvistivat osaltaan yleissoundia ja kautta linjan vahvaa biisimateriaalia. Vierailevana slidekitaristina toimi Ry Cooder. Young antoi bändille julkaisemattoman keikkapalansa Dance, Dance, Dance ja kaikkiaan levy on varsin onnistunut, vaikka siitä ei menestystä syntynytkään.

Sitä seuranneella Loosella olivat jäljellä enää Talbot ja Molina, mutta täydennysmiehet hoitivat hommansa kelvollisesti. Materiaali ei enää ollut yhtä vahvaa, mutta tasaisen mukavaa country-rockia joka tapauksessa.

Tuplan bonuksina kuullaan muiden muassa pitkä versio Younginkin julkaisemasta Downtownista ja yhtyeen oma tulkinta Youngin When You Dance I Can Really Lovesta.