CRAZY TOWN: The Gift Of Game

Ei hyvin ala: arvostelupinkan typerin bändin nimi, sanoitukset täynnä keskiluokan tuskaa, väkivaltaa, huumoria ja seksismiä ja seitsemästä jäsenestä viiden kiitoslistassa pokataan Jumalaa. Voi hyvä helvetti sentään.
Nokkelimmat lukijat varmasti jo arvasivatkin, että rappia, metallia ja skrätsäystähän tässä sekoitellaan. Jos on Kid Rockilta ja muilta kammotuksilta säästynyt, voi Crazy Town napata, sillä mitä enemmän tätä pahasti paikallaanpolkevaa genreä on kuullut, niin sitä vähemmän uusilla bändeillä on oikeasti mitään tarjottavaa.
Hullu Kaupunki -kollektiivi koettaa pitää päänsää pinnalla varioimalla biisiformaattiaan vaihtoehtorockin puolelle ja funkkaamalla kuin valkoinen mies näinä päivinä vain voi. Yhtye saattaa hyvinkin löytää ystäviä niin Limp Bizkitin kuin Red Hot Chili Peppersinkin fanipiiristä. Täältäpäin kavereita tosin on turha hakea, dynaamisesta bändisoundista huolimatta kitarat junnaavat paikallaan, rappaus sun muu uho laahaa ja kunnollisia aineksia on riittänyt vain Toxiciin ja B-Boy 2000:een.
Eli eiköhän tämä Jenkeissä vetoa siihen malliin, että seuraavalle albumille saadaan jo menestyksen tuskasta ammennettuja lauluja.