CREAMSTAR: The 12th Of Never

Arvio julkaistu Soundissa 05/2003.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Vaasasta tuleva Creamstar on yksi kotimaisen poprockin uusia lupauksia. Dramaattisesti otsikoidulla debyyttialbumillaan yhtye nuorallatanssii menneen ja nykyisyyden välillä. The 12th Of Neverillä soi Creamstarin uudelle vuosisadalle päivitetty näkemys 80-lukulaisesta kevytpopista.

Arvio

CREAMSTAR
The 12th Of Never
Poko

Vaasasta tuleva Creamstar on yksi kotimaisen poprockin uusia lupauksia. Dramaattisesti otsikoidulla debyyttialbumillaan yhtye nuorallatanssii menneen ja nykyisyyden välillä. The 12th Of Neverillä soi Creamstarin uudelle vuosisadalle päivitetty näkemys 80-lukulaisesta kevytpopista. Karusellikuvioisten kosketinten kieputtama singleraita Stand By Me – jolla ei ole mitään tekemistä Ben E. King -klassikon kanssa – ei ole ainoa biisi, jolla yhtye tuo mieleen Blondien ja sen myötä länsinaapurin Blondie-mukailija The Soundsin.

Hannah Norrena on Creamstarin vokalistina tarpeen mukaan tyttö tai nainen. Naiiveimmillaan Norrenan ja yhtyeen yhteistyö soi kuin tähdenlennoksi jääneiden Primitivesin tai Darling Budsin pop ja "rankimmillaan" kuin Garbagen jälkimodernismi. Pick You Up on yksinkertaisen tehokkaine melodiakulkuineen vastustamattominta Creamstaria ja albumin päättävä She poikkeaa edeltäjistään raikkautensa ansiosta.

The 12th Of Never on popalbumi, joka ei kuvittele itsestään liikoja eikä toisaalta pyydä mitään anteeksi. Hyvän popin tuntee hyvistä biiseistä ja niitä Creamstarin kitaristi Teemu Aitoaho ja Hannah Norrena – ja vähemmässä määrin myös kosketinsoittaja Kalle Katz – ovat kirjoittaneet useampiakin. Ja jos T.T. Oksalan tuotanto olisi vähemmän kohtelias ja siisti, niin The 12th Of Neveristä olisi hattaramaisuuden vähenemisen myötä tullut vieläkin parempi albumi. 

Lisää luettavaa