DAWN OF THE REPLICANTS: Wrong Town, Wrong Planet, Three Hours Late

DAWN OF THE REPLICANTS
Wrong Town, Wrong Planet, Three Hours Late
EastWest

Joillakin meistä on psykosomaattinen kestotilaus ja akuutti tarve musiikille, joka on täysin psykedeelistä eikä vain marjastele trendikkään tyylilajin kliseillä. Wrong Town, Wrong Planet, Three Hours Late. puhutteli minua syvästi jo nimellään, mutta sen sisältö ylittää villeimmätkin toiveeni.

Saatuaan hommansa hanskaan parissa vuodessa yhdellä albumilla ja melkoisella nipulla ep-levyjä omassa "laboratoriossaan" eteläisessä Skotlannissa muhinut Dawn Of The Replicants tulee peliin omin päin aivan nappiin tuotetulla värisuoralla, jonka loputon luovuus lyö äimäksi. Useimmiten pieni ja vähän on minulle kaunista, mutta tässä tulee poikkeus sääntöön. Wrong Townin 16 laulua pursuavat huimia ideoita, hillitöntä huumoria, villiä verbaalisuutta ja mykistävää musikaalisuutta. Musiikki vie kuin tulva. Paitsi että hukkumisen sijaan kuulija vaipuukin outoon ulottuvuuteen, joka kuhisee kiehtovia elämänmuotoja kuin unet konsanaan.

Vanhan kaartin matkailija kokee tässä tykityksessä tietenkin flashbackeja sarjatulena, mutta The Replicants ei todellakaan ole kähveltänyt edeltäjiensä eväitä, vaan paremminkin syönyt niitä määrätietoisesti koko ikänsä. Riemastuttavin seurauksin. Lopputuloksen rikkauteen vaikuttaa epäilemättä se, että bändi säveltää ja laulaa neljän miehen voimalla, vaihtelevina kombinaatioina, kaikkien soittaessa useampia instrumentteja. Loisteliaat puhallin/jousisovitukset ovat kitaristi/kosketinsoittaja Mike Smallin käsialaa. Vokalisti Paul Vickers on taikuri. Itsensä lisäksi hän kuulostaa mm. Jaggerilta, Cohenilta, Beefheartilta, Lee Hazelwoodilta ja Lowell Georgelta.

Tällä levyllä pääsee pitkälle. Jos Dawn of The Replicants on puoleksikaan näin hyvä lavalla, heidät pitäisi lennättää Suomeen konsertoimaan valtion varoilla. Jo pelkästään kasvatusmielessä.