DEATHCHAIN: Ritual Death Metal

DEATHCHAIN
Ritual Death Metal
Svart Records

En tiedä, onko tällä enää mitään tekemistä deathmetalin kanssa. Kaikki bändin alkuaikoja leimannut romuluinen ja thrash- tai death-henkinen rytmiikka on uusimmalla levyllä riisuttu ja tilalla on säälimätöntä, pilkuntarkkaa myllytystä. Tuntemukseni niistä hiuksenhienoista jaoista, joilla metallin mikrogenret erotetaan toisistaan on aika heikko, mutta minun korviini Deathchain on ottanut aika monta askelta kohti blackmetalin soundimaailmaa, vaikka toinen jalka onkin vielä vanhassa.

Levyn alku ei oikein lähde. Putki progemaisesti haahuilevaan Seven Asakkü Shadowsiin jää hiukan etäiseksi ja löysänoloiseksi, mutta sitä seuraa aika huima repäisy. Our Lady Under The Earth käy yli seitsemässä minuutissaan läpi aika monta osaa ja tunnelmaa, mutta pysyy hienosti silti kasassa. Ei tule sitä metallibiisejä joskus vaivaavaa riffien yhteen liimailun tunnetta.

Levyn ytimessä on kuitenkin King Pazuzu, joka on huikeata myllytystä. Myös Abzu Doom nousee massasta, varsinkin parin viimeisen minuuttinsa aikana. Menee jo noiseksi.

Deathchain vetää oikeastaan kaiken överiksi. Hyvä.