Deborah Harryn Blondien aikainen ja jälkeinen soolotuotanto ei ole yltänyt erityisen innostaviin tuloksiin. Debyyttilevy Koo Koota (1981) ei pelastanut edes tuottajatähti Nile Rodgers ja Debravationia (1993) seurannut Blondien ilmeisen tilapäiseksi jäänyt paluu hidasti Harryn omaa uraa niin, että viidettä albumia saatiin odottaa pitkään.
Necessary Evilillä nuorekas 62-vuotias pyrkii päivittämään tanssittavan popilmaisunsa tuotantotiimi Super Buddhan avulla. Entisen Blondie- ja elämänkumppani Chris Steinin panosta kuullaan vain kahdella levyn bonusraidoista.
Harry ja Super Buddha -miehet ovat hakeneet Necessary Evilille jotain uutta yrittäen samalla säilyttää laulajattaren menneisyyden parhaat piirteet. Elektroniikalla ja You’re Too Hotin kauttaaltaan säröisellä ja romuluisella soinnilla halutaan hivenen epätoivoisestikin todistaa Harryn olevan muutakin kuin menestyksekkään historiansa vanki.
Vaikka Deborah Harryn ääneen onkin hiipinyt ripaus elämänkokemuksellista karheutta, niin paikoin reipas ja energinenkin albumi toimii parhaiten silloin, kun se ei arkaile lähestyä Blondien vilpitöntä popismia.