DOGS DIE IN HOT CARS: Please Describe Yourself

Arvio julkaistu Soundissa 10/2004.
Kirjoittanut: Tero Alanko.
On hauska huomata, että nämä esikoisalbumit imevät suuren osan inspiraatiostaan samasta lähteestä. Silti toinen yhtyeistä kuulostaa sydämelliseltä, toinen jopa vieraantuneelta.

Arvio

DOGS DIE IN HOT CARS
Please Describe Yourself
V2

On hauska huomata, että nämä esikoisalbumit imevät suuren osan inspiraatiostaan samasta lähteestä. Silti toinen yhtyeistä kuulostaa sydämelliseltä, toinen jopa vieraantuneelta.

Glasgowlaisen Dogs Die In Hot Carsin avoin ja pirteä pop sykkii samaa henkeä kuin XTC:n musiikki 80-luvun lopulla, muun muassa Godhopping-singlen voisi upottaa vaivatta Swindonin eksentrikkojen Oranges And Lemons -levylle. Sunderlandista tulevan The Futureheadsin kulmikkaassa ilmaisussa kuuluu sen sijaan XTC:n neuroottisen varhaistuotannon vaikutus, paljaimmillaan ehkä First Day -biisin terävässä ja sarkastisessa popissa.

Kelpo kappaleiden ohella molempien yhtyeiden laulupuoli on hanskassa. Skottiyhtyeen solistin Craig Macintoshin hienoinen soul-klangi osuu erityisen kohdalleen Celebrity Sanctum -kappaleen haaveellisissa säkeistöosuuksissa. The Futureheads -nelikko puolestaan innostuu Danger Of The Water -raidalla jopa rohkeaan barber shop -harmonisointiin. Muualla päälaulaja Barry Hyden pidätelty, kurkusta tuleva ääni kuulostaa kovasti useammaltakin 70-luvun lopun new wave -solistilta.

Nokkelat ja lyhykäiset levyt onnistuvat tekijöidensä parhaiden puolien esittelyssä, mutta kumpikaan niistä ei ole järin omaperäinen. Vaikka Dogs Die In Hot Cars käsittelee debyytillään melodioita näistä kahdesta sulavammin, veikkaan silti The Futureheadsin tekevän tulevaisuudessa kiinnostavampia levyjä. Sen sisäänpäinkääntyneisyydessä saattaa lymytä arvaamatonta potentiaalia. 

Lisää luettavaa