Ruotsalaisen Sarah Assbringin (myönnettäköön, että El Perro del Mar on nimenä hieman poeettisempi) minialbumi Love Is Not Pop on puoli tuntia kestävä seitsenlauluinen puudute, joka turruttaa raajat ja jonka aikana on likipitäen mahdoton tehdä mitään.
Gotta Get Smart -kappale laahustaa liikkeelle niin ikään ruotsalaisen The Radio Dept. -kokoonpanon haikean kenkiintuijottelun mieleen palauttaen. Siitä siirrytään Change Of Heartin rentoon mutta jotenkin kieroon svengiin, jota vuoden parhaisiin lukeutuva bassolinja taluttaa eteenpäin. Välillä kellutaan staattisen ambientpopin ympäröiminä, ja toisinaan musiikki onnistuu kuulostamaan neliraajahalvaantuneelta New Orderilta. Kaiken yllä leijuu Assbringin aiemmilta levyiltä tuttu huumaava ja raukea ilma.
Formaattinsa puolesta Love Is Not Pop on jäädä väliinputoajaksi, kun staattisuus viimein alkaa kyllästyttää minilevyn loppua kohden tultaessa. Assbring olisikin voinut viheltää pelin poikki Lou Reed -laina Heavenly Armsin jälkeen ja jättää lätyn ep-mittaan. Ehkä hän ei vain jaksanut vaivautua.