The National on kasvanut mittavaksi kriitikoiden sekä suuren yleisön rakastamaksi rock-instituutioksi, johon kohdistuu valtavia odotuksia. Niin epäreilulta kuin se tuntuukin, laulaja Matt Berningerin lakoninen ja melankolinen estetiikka on ankkuroitu jo stadionluokkaan kasvaneen bändin yhteydessä niin syvälle, että mitä tahansa hän tekeekin urallaan, sitä tullaan vertaamaan The Nationalin materiaaliin.
Vaikka EL VY tuli kuin tyhjästä, on Berningerin ja Brent Knopfin yhteistyöprojekti ollut suunnitteilla jo 2000-luvun alusta alkaen. Return To The Moon osoittaa, ettei Berninger ole niin vakava kuin mitä hänen habituksestaan The Nationalissa voisi päätellä. Juuri siksi levy on tarpeellinen syrjähyppy Berningerille ja alleviivaa ne paineet, mitä valtavan bändin keulahahmolla on.
EL VY:ssa Berninger kuulostaa paljon vapautuneemmalta The Nationalin viimeaikaiseen tuotantoon verraten. Parhaiten tämä tulee esiin Paul Is Aliven jokseenkin kömpelöissä intertekstuaalisissa viittauksissa ja I’m The Man To Be -kappaleessa: “I’m peaceful cause my dick’s in sunlight / Held up by kites / Cause I’m the man to be”.
Mielikuvitushahmoineen EL VY esittelee Berningeristä sitä leikkisää puolta, josta emme ole tottuneet kuulemaan.