ELASTINEN: Elaksis Kivi

ELASTINEN
Elaksis Kivi
Rähinä

Rähinä Records -levy-yhtiön taival on käynnistynyt varsin lupaavasti. Niin Trilogia kuin Fintelligensin Elastinen kantavat ylpeinä esikoisalbumiensa oman kodin nimeä.

23-vuotias Kimmo Laiho, joka kutsuu itseään mielikuvituksettomasti Elaksis Kiveksi ja humoristisesti nuoreksi Reino Helismaaksi, on kasvamassa itsetietoiseksi hip hop -muusikoksi. Hän tuottaa itseään Jukka Immosen ja Saken kanssa, kehittyy alati MC:nä ja ympäröi itsensä samanmielisillä yhteistyökumppaneilla. Elaksis Kivi levittää hänen perspektiiviään esittelemättä uusia taiteellisia taipumuksia. Yhden MC:n levynä se suosii ymmärrettävästi selkeitä konsepteja ja esittelee Elastisen rutiineja puitteissa, jotka horjuvat monotonisen ja tasaisen välillä.

Läpi Elaksis Kiven Laiho säilyttää terveen tasapainon aihepiirien välillä ja muuntelee sävyään menettämättä loppusointujen tasaista rytmitystä. Jos Elastisen lausunnassa jokin särähtää korvaan, se on pakotettujen sointujen synnyttämä kömpelyys, joka estää tekstiä oikomasta kulmia. On niin ikään sääli, että kirjoittajana huimasti kehittynyt MC ei anna tekstin palon kuulua myös äänenkäytössä vaan vaikutelma jää usein väkinäiseksi.

Jos Trilogian ensilevyn valitsee loogiseksi vertailukohdaksi, Elastisen monipuolisuus ja seikkailumieli nousevat levyn parhaiksi ainesosiksi. Työvoittoa ennen tasavahvaa Trilogiaa on saattanut kuulla Rähinä-julkaisuilla, Wretchin pidetyillä tuotannoilla. Biiteistä olisi voinut olla levyn varsinaiseksi suolaksi, mutta Wretch ei ole elämänsä vireessä, eivätkä rytmit suppeuttaan riitä kantamaan toistakymmentä raitaa vailla korkeatasoisia yksilösuorituksia. Kaikkiaan albumi yllättää yksiulotteisuudellaan, ja sitä uskaltaa suositella lähinnä niille, joihin vetoaa Rähinän synteettinen klubisoundi.