FASTBALL: The Harsh Light Of The Day

Arvio julkaistu Soundissa 09/2000.
Kirjoittanut: Jari Jokirinne.
Parin vuoden takaisesta The Way -hitistä tunnettu Fastball palaa maisemiin muutamaa kokemusta kypsempänä ja viisaampana, vaikka mistään puuduttavasta aikuistumisesta ei olekaan kyse.

Arvio

FASTBALL
The Harsh Light Of The Day
Hollywood

Parin vuoden takaisesta The Way -hitistä tunnettu Fastball palaa maisemiin muutamaa kokemusta kypsempänä ja viisaampana, vaikka mistään puuduttavasta aikuistumisesta ei olekaan kyse. Bändin asenteessa tapahtunut muutos heijastuu varsinkin laulaja Miles Zunigan teksteihin, joiden takaa löytyy tällä kertaa muutakin kuin hentoista sanahelinää. Esimerkiksi Love Is Expensive And Free osuu kohteeseensa sarkastisesti hymyillen, sillä kaikkihan me tiedämme, että rahalla ja rakkaudella ei ole oikeasti mitään tekemistä keskenään. Vai kuinka?
Epätasaisesta biisimateriaalista huolimatta isompien välitysten vaihtaminen on tehnyt Teksasin punaniska-alueilta ponnistavalle triolle hyvää. Taianomainen Vampires johdattelee kuulijan sumuisille ja sateisille kujille, jotka luovat vankan mielikuvan talvisesta New Yorkista eivätkä aurinkoisesta haulikkovaltiosta. Levyn soundit moogeineen, viuluineen ja luuppeineen ovat paikoitellen loistavia, peittäen alleen sen valitettavan keskinkertaisuuden tunteen, joka useasti pyrkii pintaan. Tyhjänpäiväinen sinkkuvalinta You're An Ocean kuulostaa enemmän The Replacementsin tai The Knackin ylijäämävarastosta kaivetulta aihiolta kuin odotetulta paluulta parrasvaloihin.
Tulevat vuodet osoittavat ajautuuko Fastball sinne surullisenkuuluisalle yhden-hitin-ihmeet-hautausmaalle, jossa jo majailevat muun muassa Spin Doctors, Soul Asylum ja 4 Non Blondes. 

Lisää luettavaa