GORKY´S ZYGOTIC MYNCI: How I Long To Feel That Summer In My Heart

Gorky'sin seitsemäs levy kuulostaa erityisen kauniilta tällaisena aamuna, jolloin kesä on enää muisto ja kirkkaassa auringossakin on vain hädin tuskin viisi astetta. Kun laittaa How I Longin soimaan, tuntuu välittömästi siltä, että osa kesästä palaa takaisin. Se voi olla oikeastaan mikä tahansa kesä, ehkä jopa vain mielikuva kesästä. Ja se asettaa yhtyeen aika hienoon jatkumoon. Kaikki parhaat popyhtyeet ovat aina onnistuneet siirtämään kuuntelijan jonnekin maagiseen ja mielellään kaukaiseen paikkaan, oli se sitten The Beach Boysin huoleton Kalifornia, Ronnie Lanen myyttinen englantilainen maaseutu tai Velvet Undergroundin boheemi New York. Gorky's tekee musiikkia jonka ei ole tarkoitus herättää arkiaamuna, innostaa humalaiseen bravadoon viimeisenä lähtöbiisinä taksin jo odottaessa tai vetää klubin tanssilattiaa täyteen. Levyn hillityt orkestraatiot jättävät tilaa akustisille kitaroille ja hiljaisille koskettimille; hammondille, moogille, cembalolle, pianolle, Rhodesille, Wurlitzerille ja urkuharmoonille. Ennen kaikkea jouset ja torvet jättävät tilaa herkille vokaaliosuuksille, jotka tekevät orkesterista sympaattisen.
How I Long To Feel That Summer In My Heart on jälleen yksi todiste siitä, että viimeisen vuoden aikana maailmassa on julkaistu parempia levyjä kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Parasta tässä on se, että voi diggailla uutta hippimusiikkia joutumatta varsinaisesti katselemaan hippejä.