Kun häiriintyneesti saksofonejaan ja huilujaan puhallellut David Jackson erotettiin Van der Graaf Generator -yhtyeestä kymmenisen vuotta sitten, moni oli valmis kuoppaamaan kokoonpanon. Toisin kävi. Vastoinkäymisten tiivistämä trio luo yhä musiikkia, jonka ytimessä polveilee häkellyttävän innovatiivinen progressiivinen näkemys.
Bändin kesäkuussa 2012 julkaistu edellinen kiekko ALT oli eräänlainen välityö avantgardistisine ja vapaamuotoisine instrumentaaleineen, mutta tuore Do Not Disturb palauttaa fokuksen jälleen klassisiin Van der Graaf Generator -muotoihin. Kolmikon kyky sulattaa säveliinsä valoja ja varjoja helmeilee herkullisen aistikkaana.
Do Not Disturbin rakenteissa primus motor Peter Hammillin kuulauksista rosoihin vaeltavat lauluosuudet, Hugh Bantonin uhkeat urkusiivuttelut sekä Guy Evansin maaninen kannuttelu löytävät täydellisen harmonian. Tässä taiteessa jokaisella sävelellä on tarkoituksensa.
Vaikka albumin biisimateriaali päätyy tasaiseksi, kaksi tulkintaa kurottavat yli muiden. Saumoistaan nyrjähtänyt Brought To Book sekä yhtyeen 1970-luvun loppupuolen kulmikkuuden mieleen tuova (Oh No I Must Have Said) Yes käyvät moderneista mestariteoksista.