IRON FIRE: Thunderstorm

Suomessa ei voisi olla tämän nimistä bändiä. Täällä kun kävelee mihin tahansa lähiöbaariin ja pummaa tuoppia sillä varjolla, että soittaa Iron Fire -hevibändissä, saa välittömästi turpaansa. Jos vielä nokka turvoksissa menee huomauttamaan, että levyn nimi on muuten Thunderstorm, tulee ruumiita. Tanskassa tilanne on ilmeisesti toinen. Tai sitten nuoria poikia ei kehdata julkisesti kurmuuttaa.
Soittajien iän ja musiikkityylin vuoksi Iron Fire vertautuu automaattisesti Sonata Arcticaan. Vain rumpali on täyttänyt kaksikymmentä ja powermetallia rytkytetään. Iron Firen esikuva on selkeämmin Helloween, sillä laulajasta on kovaa vauhtia tulossa Tanskan Michael Kiske ja musiikkikin nuolee Keepereitä. Sonatan kunniaksi on sanottava, että sillä on juuttiveljiinsä verrattuna tolkuttoman paljon tyylitajua. Thunderstormilla on niin rutkasti kliseitä, että läpi ei tahdo kuulla.
Myönnetään kuitenkin, että Thunderstormilla on välillä mukava meininki kaikkien kuorohuutojen ja tuplabassareiden seassakin. Moni vanhempi tekijä saa selkäänsä. Tuskastuttaa vain, kun pätevä bändi pilaa mahdollisuuksiaan typerillä valinnoilla. Pikkuhiljaa pitäisi päästä irti siitäkin säännöstä, että levyn kanteen on laitettava lihaksikas soturi miekkoinen jurottamaan vuoren huipulle ja jylhiin maisemiin.