Reilut kymmenen vuotta toiminut tennesseeläinen J. Roddy Walston & The Business kirskuttaa Gibson 335 -kitaroitaan retroilla soundeilla, ja meininki on muutenkin kuin suoraan 1970-luvulta – selvillä 1960-luvun mausteilla tosin.
Siis vallan mieluisaa, meluisaa ja mainiota rokkia. Siitä huolimatta tai sen takia bändi kuulostaa nykyaikaiselta ja ajattoman klassiselta.
Albumilla heijastuvat Led Zeppelinin, Jimi Hendrixin, T. Rexin ja vaikkapa Sladen vaikutukset sulautuen maukkaaksi ja omaleimaiseksi sopaksi.
Hitusen bändin meininki tuo mieleen Kings Of Leonin alkuajat, mutta suurin syy siihen on J. Roddy Walstonin lauluääni. Siinäpä vasta laulaja bändille. Hänen äänensä tuo mieleen milloin Bob Marleyn, milloin Robert Plantin, mutta tähän ympäristöön iskettynä laulu on täysin omaleimaista.
Bändi soittaa autuaallisen yksinkertaisesti ja tiukasti toimivia biisejään, joista koostuu monipuolinen kokonaisuus. Kiihkeä ote vallitsee niin menopaloissa kuin seesteisemmissä numeroissa.
Kappalemateriaali on tasaisen laadukasta. Selvästi heikompia lenkkejä ei 11 raidan joukossa ole. Toisaalta avaavan Heavy Bellsin kaltaisia selvästi erottuvia rytistyksiä olisi saanut olla muutama enemmän.