JAZZYFATNASTEES: The Tortoise & The Hare

Viime kierroksella Mercedes Martinezin ja Tracey Mooren ajoitus epäonnistui. Vuotta – kahta myöhemmin Illadelph Halflifen päivistä duoksi pelkistynyt Jazzyfatnestees olisi hyvinkin voinut iskeä kultasuoneen sielukkaalla coolillaan Macy Grayn ja Jill Scottin tapaan, mutta huterasti markkinoitu ensilevy jäi pienen piirin pyöritykseen. Eipä siinä paljon puhuttavaa ollutkaan.

The Pharcyden mahtavan ensilevyn tuottanut J. Swift tulee usein puheeksi, kun hip hop -väki muistelee kadonneita tekijöitä vuosien takaa. Hän on Mercedes'n veli, ja hän osallistui ihastuttavan suppean levyn tuotantoon – samoin Okayplayer-perheen James Poyser ja Scott Storch, josta on kasvanut viime vuosina raskasssarjalainen.

Jäykät rytmit, pilkotut rumpusoundit, makeat harmoniat ja tapauksettomat kappaleet sopivat oivasti kampaamoihin ja kurjiin kahviloihin, mutta Stevien ja Marvinin parissa kasvaneelle hajuttoman ja mauttoman kiekon intensiivinen kotikuuntelu on poissuljettu vaihtoehto. Ei tämä ole järin jazzy, fat eikä liioin nastee.