Jere & The Universen tuotteliaisuus näyttää vain kiihtyvän. Pääkaupunkilaisbändi debytoi toissa syksyn kynnyksellä ja Kosmetiikkaa tulee vaivaiset kymmenen kuukautta mainion Metrolla Tokioon -albumin kannoilla. Tiuha julkaisutahti näyttää heijastuneen kielteisesti bändin musiikkiin.
Kosmetiikkaa-levyn kanteen ikuistetulla Carole Kingin Music-albumilla kotimaisen alt.kantrin tienraivaajabändi alleviivaa huolella kirjoitettujen laulujen tärkeyttä. Paikoitellen yhä Ari ”Kumma Heppu” Närhen mieleen tuovasti tulkitsevan Jere Ijäksen kynästä on kuitenkin tällä kertaa syntynyt tavallista useampia täytebiisejä. Itse Kosmetiikkaa on turhankin suora esitys eikä yhtyeen hauskuuskaan oikein pure. Huoli se on mun tuoli -kappaleen riimittely kummastuttaa eikä Yksin kaupungissa -biisin hilipatihei vakuuta yhtään enempää.
Kosmetiikkaa-levy on parhaimmillaan silloin, kun sen lauluissa on eniten Neil Youngia. Lamppujen alla hiutaleet leijuu – ”Sä olet mulle yhteiskunta” -avausrivistään huolimatta -, Myöhä ja Hiljaiset päivät ovat levyn pisimpinä ja muun muassa PMMP:ssä ja Värttinässä vaikuttavien soittajien taidoille parhaiten tilaa antavina raitoina levyn liian harvalukuiset helmet.