KING CRIMSON: The ProjeKcts

Arvio julkaistu Soundissa 01-02/2000.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Kun King Crimsonin tuorein tuplatrioinkarnaatio kävi sekä aikataulullisesti että taloudellisesti liki mahdottomaksi pyöritettäväksi, Robert Fripp päätti purkaa porukan osiin. Tuloksena oli neljän ProjeKctin sarja, joista kukin toimi kulloisenkin kokoonpanon ehdoilla ilman ennakkosuunnitelmaa.

Arvio

KING CRIMSON
The ProjeKcts
DGM

Kun King Crimsonin tuorein tuplatrioinkarnaatio kävi sekä aikataulullisesti että taloudellisesti liki mahdottomaksi pyöritettäväksi, Robert Fripp päätti purkaa porukan osiin. Tuloksena oli neljän ProjeKctin sarja, joista kukin toimi kulloisenkin kokoonpanon ehdoilla ilman ennakkosuunnitelmaa.
Monien mielestä kiistatta kiinnostavin fraktaali oli Frippin, Bill Brufordin, Tony Levinin sekä Trey Gunnin muodostama ProjecKt One. Kvartetin tulinen Live At The Jazz Café onkin pelottavaa kuultavaa: vahvat muusikkopersoonat jamittelevat kuin viimeistä päivää terveen suohonsoiton ja yhteen hiileen puhaltamisen leikkauspisteessä.
Jos näillä hankkeilla on jatkuvuutta, ProjecKtit Two (Fripp, Gunn, Adrian Belew) ja Three (Fripp, Gunn, Pat Mastelotto) kaipaavat vielä hieman lisäviritystä, jotta ajan mukana kasvava "soitto-ESP" puhkeaa täyteen kukkaansa. Siitä, että ProjecKt Twon merkeissä Belew ei soita kitaraa, vaan rumpuja, voidaan myös esittää välikysymys.
Paketin toiseksi kiehtovinta sävelseikkailua esittelee ProjecKt Fourin (Fripp, Levin, Gunn, Mastelotto) West Coast Live. Hyvässä keskinäisessä balanssissa operoiva nelikko on kohteliaampi kuin ProjecKt One ja onnistuukin lähinnä tällä herrasmiesmäisyydellään vakuuttamaan kuulijan. Ken Crimsonista pitää, haluaa tottakai omistaa koko neljän kiekon boksin, mutta levyjä voi hankkia myös yksitellen. 

Lisää luettavaa