70-luvun sarastuksessa upeasti hard rockia, bluesia, progea ja psykedeliaa sekoitelleen Mountainin alkuperäinen rumpali Corky Laing piipahti Tampereella keikalla ”uuden Mountainin” kanssa. Trio jätti erittäin miellyttävän maun itsestään livenä, vaikka Mountainin soundille niin tärkeän urkurin puuttuminen hiukan harmitti. Kitaristi Chris Shutters ja basisti Mark Mikel osoittautuivat musikaalisiksi miehiksi, jotka kallistuivat yksivaihteisen hard rockin sijaan tyylikkäästi kohti progea ja psykedeliaa. Ajoittain hyvinkin felixpappalardimaisesti laulaneen Mikelin muhkea soundi innosti erityisesti ja Corky todellakin on rock-rumpalien aatelia.
Sama kopla on tämän kokonaan uudesta kollektiivisesti synnytetystä materiaalista koostuvan albuminkin takana eikä jälki ole hullumpaa, vaikkei Nantucket Sleighriden (1971) huimille tasoille ylläkään. Nytkin haikean kauniit emobändistä ja hetkittäin varhaisesta King Crimsonista muistuttavat melodiat ja proge-koukerot ovat rennosti tiukan soiton ohella levyn parasta antia.
Kliseet taiten väistävä, ovelasti mystinen How’s The Weather elegantteine kuoro-osuuksineen näyttää sitä polkua, jolla uuden Mountainin kannattaisi jatkaa eteenpäin. Mieluiten pätevän urkurin kanssa. Shuttersin huilun ja Mikelin synttyjousien maustama Earthquake soi myös oikealla tavalla juuristaan ylpeänä.
