Annekella on tunnetusti upea ääni, ja se on tämänkin livetaltioinnin pinnalla, pääosassa ja kaiken keskiössä. Lähestulkoon kaikesta muusta orkesterin kanssa äänitetty Symphonized kärsii.
Levyn kappalemateriaali on raavittu kasaan sieltä sun täältä. VUUR-biisit ovat kehnoja, ja etenkin Henry Purcellin aaria When I Am Laid In Earth sekä hollanniksi mongerrettu Zo Lief eivät kuulosta millään tavalla koherenteilta valinnoilta albumille, jolla olisi ollut mahdollisuuksia ties mihin vaikkapa Pure Air -levyn (2009) covereiden ja toimivampien sovitusten tuella.
Orkestraatiot ovat turhan modernilta kalskahtavia ja eksyvät liian usein Disney-musikaalien kepeisiin sfääreihin. Tarvittavanlaista dynamiikkaa albumille ei ole tallentunut. Symphonizedin parasta antia ovat kolme The Gatheringin kappaletta. Amity ja Forgotten nousevat kohokohdiksi, mutta Travel kalpenee alkuperäisversion rinnalla.
Amorphisin Amongst Starsin jälkihurmoksessa Anneke olisi voinut kiivetä takaisin metallikansakunnan kaapin päälle. Symphonized jatkaa kuitenkin leidin omien projektien matalalentoa.
