Levyarvio: Momentum meni mutta pätevä levy saatiin aikaiseksi – Diablo kirjailee yhä mieleenpainuvia tykitelmiä

Arvio julkaistu Soundissa 2/2022.
Kirjoittanut: Lassi Linnola.

Arvio

Diablo
When All The Rivers Are Silent
Sakara

Vuosi oli 2008, ja Diablo kovassa nosteessa. Rujonkaunista melo-deathia paiskiva yhtye julkaisi toinen toistaan kiehtovampia albumeita, ja lopulta homma kulminoitui mahtipontiseen Icarokseen. Jonka jälkeen yhtye piti seitsemän vuoden tauon. Se momentumista.

Vuosia myöhemmin päätöstä ymmärtää paremmin. Elämässä sattuu ja tapahtuu, ja välillä rokkaaminenkin voi olla ihan perseestä. Ja hyvin on Diablo pitänyt pintansa: When All The Rivers Are Silent on verevä albumi yhtyeeltä, joka ei turhan tiukasti mailaa purista.

Tavallaan kaikki on ennallaan, mutta atomitasolla jotain on tapahtunut: terävöitynyt riffikynä kirjailee mieleenpainuvia tykitelmiä – kuten Titanissa kuullaan – ja solisti Rainer Nygårdin ilmaisussa on kuin uusia sävyjä. Jens Bogrenin miksaus soi kolkkoa Silvër Horizonia (2015) rikkaammin ja kovimmat iskut, kuten Jack Of All Mistakes, tarjoavat tarttumapintaa.

Olisiko When All The Rivers Are Silentista vaikkapa Icaroksen manttelinperijäksi? Ei, mutta ei voisikaan olla. Diablon siirryttyä nykyiseen julkaisutahtiinsa yhtyeen tarina jakautui. Ja tässä jälkimmäisessä luvussa uutukainen on pätevä suoritus.

Lisää luettavaa