Levyarvio: Muutakin kuin pintapätevä popmakeinen – Japanese Breakfastin Jubilee aukeaa hiljalleen euforiseksi täyttymykseksi

Arvio julkaistu Soundissa 7/2021.
Kirjoittanut: Hannu Linkola.

Arvio

Japanese Breakfast
Jubilee
Dead Oceans

Onneksi sain Michelle Zaunerin kolmannen Japanese Breakfast -levyn käsiini kuukausia sitten. Tavallisella tutustumisajalla olisin nimittäin kuitannut albumin pintapäteväksi popmakeiseksi, joka on helppo korvata toisella vastaavalla. Mutta soviteltuani lauluja kiireettä osaksi kesän kajoja, puhkipolttavaa hellettä ja pitsinhentoja aamuja olen oppinut ymmärtämään paremmin.

Siksi uskallan arvella Jubileeta yhdeksi vuoden vangitsevimmista julkaisuista.

Tavallaan levy on liian täydellinen päästääkseen lähelleen. Zauner pyörittelee dreampopin, tween ja diskosoulin tyyppiarvoja niin suvereenisti, että huomio kiinnittyy väistämättä muodonhallintaan. Hiljalleen joustavat lähestymistavat ja hillityn intensiiviset kappaleet alkavat kuitenkin tarjota löydettävää. Ja kun vaivihkaiset melodiat tulevat lopullisesti tutuiksi, aukeaa albumi euforiseksi mutta hellästi syrjäänvetäytyväksi täyttymykseksi.

Zaunerin pohjimmainen vetovoima löytyy perfektionismin alla kytevästä tunneherkkyydestä. Vaikka levy juhlistaa taiteilijan toipumista äitinsä kuolemaa seuranneesta surusta, luotaa se myös sanomaa terävöittäviä varjoja. Ilossa on läpikuultavaa melankoliaa, lohdussa luopumisen tajua. Ja juuri näissä syvänteissä taika tapahtuu: ensivaikutelma murenee ja sen takaa paljastuu kokijuus kaikessa monitulkintaisuudessaan.

Lisää luettavaa