Riehakkain kasarihuuma on jo hiipunut, mutta tietyissä kuppikunnissa jatkot ovat vasta käynnistymässä. Kotimainen One Desire jatkaa iloliemen tarjoilemista valomerkistä huolimatta – ja ihan hyvä niin. Midnight Empire on oikein hauska levy yhtyeeltä, jonka jäseniltä ei ammattitaitoa puutu.
Yleisen soittotaidon lisäksi yksi yhtyeen vahvuuksista piilee sen teeskentelemättömyydessä. Ylilyöntejä ei kaihdeta ja vaikutteet lyödään ujostelematta pöytään. Malliesimerkistä käy kitaristi-tuottaja Jimmy Westerlundin laulama Through The Fire, joka on loistavan massiivinen tribuutti Toton myöhempien aikojen tuotannolle. Tyylitajun terveellisestä puutteesta taas kertovat ihanan korni balladi Rio sekä häpeilemättömän iskevä K!ller Queen.
Mukaan mahtuu myös paljon tarpeetonta nostalgiahöttöä. Levyn alkupuoli soljuu korvien lävitse keskitempoisena tajunnanvirtana jättämättä jälkeensä juuri mitään. Siksi Midnight Empire kantaakin mukanaan ikävän muistutuksen jokaisia juhlia koskevasta ikuisesta totuudesta: parhaatkin bileet tulevat jossain vaiheessa päätökseensä. Aamu saa aina viimeisen sanan, pakottaa keräämään pullot ja miettimään, mitä seuraavaksi.
