Levyarvio: Onpa kaikenlaista! Imelda Mayn monenkirjava albumi ei ole ikimuistoinen, mutta tarjoaa antoisia hetkiä

Arvio julkaistu Soundissa 4/2021.
Kirjoittanut: Tomi Nordlund.

Arvio

Imelda May
11 Past The Hour
Decca

Imelda May ripustaa kuulijan koukkuun heti kättelyssä albuminsa nimibiisissä, jossa laulajan savuinen tulkinta yhdistyy Nancy Sinatran Bang Bang (My Baby Shot Me Down) -kappaletta mukailevaan tremolo-kitaran näppäilyyn.

Breathe jatkaa yhtä kohtalokkaissa tunnelmissa, kun taas Made To Love tarjoaa tiukkaa indie rockia. Diamonds ja Don’t Let Me Stand On My Own puolestaan hellivät keinuvalla aikuispopillaan. Myös soul- ja garage rock -osastoilla poiketaan. Onpa kaikenlaista!

Rockabilly-artistina aloittanut May alkoi etsiä itselleen uutta suuntaa jo edellisellä albumillaan Life Love Flesh Blood (2017). Nyt ilmaisua on rikastettu entisestään. Keski-ikäistynyt irlantilaistähti osoittaakin olevansa paljon kirjavampi tapaus kuin moni on ehkä olettanut.

Vaikka 11 Past The Hour on tyylillisesti hajanainen laulukokoelma, sitoo artistin vahva läsnäolo eri elementit riittävän hyvin yhteen. Kokonaisuutta raikastavat (ja toisaalta sotkevat) duetot Miles Kanen ja Noel Gallagherin kanssa. Myös Rolling Stones -kitaristi Ronnie Wood käy visiitillä.

11 Past The Hourista ei ole ikimuistoiseksi albumiksi, mutta antoisia hetkiä se tarjoaa. Tältä levyltä irtoaisi eri käyttötarpeisiin useampikin single.

Lisää luettavaa