Levyarvio: Tiukka ei kapeakatseisuudelle – Haloo Helsinki! palaa albumirintamalle tyylilajeilla leikkien

Haloo Helsinki!
Älä pelkää elämää
Sony

Haloo Helsinki! on tullut takaisin kaupunkiin, tervetuloa. Elli Haloo, Jere Marttila, Leo Hakanen ja Jukka Soldan ovat pitäneet parin vuoden bänditauon, jonka aikana jäsenillä on ollut omia projekteja. Yhteenpaluu Älä pelkää elämää on yhtä voimakas ja voimaannuttava kuin kuusi edellistäkin albumia, mutta mukana on aiempaa enemmän eri tyylilajeilla leikkimistä sekä sanoissa että sävelissä.

Bändiläiset ovatkin kertoneet, että he ovat halunneet laajentaa musiikkimaailmaansa – ja ovat siinä onnistuneet. Albumin aloitusraita Foliohattukauppias kyseenalaistaa ihmisten kapeakatseisuuden ja salaliittoteoriat ajankohtaisesti, joskin itsestään selvillä ilmauksilla. Heti sen perään Reiviluola jatkaa bändin tuttua ja toimivaa rokkilinjaa. Voi kun pääsisi pian keikalle!

Lisäksi levyllä muun muassa kritisoidaan kulutusta big band -svengillä (Lady Domina) ja toivotaan maailmanrauhaa irkkumusiikilla (Kerran kuussa). Ja toki aikuisiksi kasvaneet muusikot yhtäällä nauttivat rakkaudesta ja toisaalla kaipaavat sitä.

Keväällä julkaistu hitti Piilota mun kyyneleet kuvailee eron jälkeisiä tunnelmia haloohelsinkimäisen koskettavasti mutta ilman liian siirappisia metaforia. Onnistuuko ystävyys eksän kanssa? ”Hääkutsu oli ehkä liikaa”, vastaa laulun minäkertoja.