Levyarvio: Vähemmän ei ole enemmän – Of Mice & Men lähestyy uhkaavasti tusinametallia

Of Mice & Men
Earth & Sky
Rise

Keskimääräistä persoonallisempaa metalcorea useamman albumin julkaissut kalifornialainen Of Mice & Men henkilöityi olemassaolonsa ensimmäiset viisi vuotta huutolaulaja Austin Carlyleen. Kun herra pitkään sairasteltuaan ilmoitti siirtyvänsä pysyvästi syrjään, muistan itsekin ennustaneeni myös yhtyeen loppuvan siltä seisomalta.

Kävikin niin, että loppubändi päätti jatkaa nelimiehisenä. Puhtaista lauluista vastannut basisti Aaron Pauley otti hoitaakseen myös räväkämmät taajuudet. Uuden alun ensimmäinen pitkäsoitto Defy (2018) osoitti sitä edeltävällä Cold World -albumilla (2016) identiteettinsä kanssa kamppailleen bändin hylänneen kaikkein utuisimmat piirteensä, ja paiskovan mutkat suoriksi.

Muistan Defy’a kuunnellessa pohtineeni, että vaikka uuden kaavan kappaleet nousivatkin ennenkuulumattomaan lentoon, saattoi pesuveden mukana mennä myös aimo annos niitä sentimentaalisimpia piirteitä, joihin itsekin alun perin ihastuin.

Earth & Sky paljastaa huoleni osittain oikeiksi. Musiikki on entistä raskaampaa, ja tämä transformaatio tarkoittaa entistä pienempää määrää elementtejä, joista kappaleita rakentaa. Ilman Pauleyn taivaallisia lauluja, jotka itse asiassa jo Carlylen aikaan olivat bändin tavaramerkki, tämä menisi jo ihan tusinametallista.