LOOPER: The Geometrid

Jostain syystä basistin ja satunnaisen laulunkirjoittajan posti yhdessä 90-luvun ainutlaatuisimmissa ja isoimpia tunteita herättäneessä bändissä ei riittänyt Stuart Davidille. Looper on vähän aikaa sitten esikoisromaaninsa julkaisseen entisen Belle And Sebastian -basistin, hänen vaimonsa, veljensä jo jonkun neljännen tyypin muodostama yhtye, jonka musiikilla ei ole mitään tekemistä zeitgeistin tai juuri minkään oman elämän ulkopuolella tapahtuvan kanssa.
35 minuutin mitassaankin pieni-muotoinen The Geometrid on sympaattista ja varmasti vilpitöntäkin tee-se-itse -muiikkia, mutta on erittäin hankala kuvitella kenenkään todella friikahtavan Stuartin ja kumppanin sävellettyihin kertomuksiin. Varsinaisia lauluja levyn kymmenen raitaa eivät ole, vaan tarinoita, joihin on rakennettu analogisyntikoilla ja muilla kotikonsteilla musiikilta kuulostavat taustat. Viime vuonna ilmestyneessä Up A Tree -albumissa oli salaperäistä raikkautta, mutta nyt Looper kuulostaa useammin The Beta Bandilta ilman ideoita.
Jos singlenä julkaistun svengaavaan sormioharjoitelmaan ja kotikutoiseen klubigrooveen perustuvan Mondo '77 -biisin b-puolelle olisi lätkäisty soul-puhaltimien värittämä sixties-pastissi Money Hair, niin käsissä olisi ollut aivan loistava seiskatuumainen. Muun materiaalin olisi voinut jättää pöytälaatikkoon muhimaan. Kun basisti lähtee bändistä toteuttamaan omia ambitioitaan, niin onko siitä koskaan seurannut mitään ainutkertaista?