Perinnemusiikin soittamisessa on oma problematiikkansa. Perinteitä täytyy kunnioittaa ja samalla lyödä ulosantiin oman tekemisen leima. Teemu Bergmanilla on homma hallinnassa jo ties kuinka monetta vuotta ja kuinka monennella kokoonpanolla.
Niin hyviä kuin Kakkahätä-77 ja The Heartburns ovatkin, niin Nazi Death Camp taitaa olla vielä kovempi. Biisit ovat parempia ja kestävät enemmän kulutusta. Kakkahätää tarvitsee vain yhden vinyyliseiskan, NDC:tä voi ihan hyvin kuunnella kokonaisen täyspitkän.
Tämän levyn materiaali on äänitetty vuosina 2007–2008 ja julkaistu vinyylinä Rat Biten, Red Loungen ja Psychedelican toimesta. Tiedossa on hittiä toisen perään: Baby, I’m An Alcoholic, Who’s Got The Biggest Balls In Town? (paras kiveksistä kertova biisi AC/DC:n tällä puolen), You’re An Emo Fag, Satan Sez Kill, Mongoloid Boyfriend (paras biisi mongoloideista sitten Devon), The Boy Whose Head Exploded ja sitä rataa.
Tämä on silkkaa murhaa. Tätä mu-siikkia ei voi eikä kannata tämän paremmin tehdä.