Maho Neitsyt julkaisi vuonna 1983 ep:n Tehdaskaupungin lapset. Mahot olivat kasvaneet Kuusankosken paperitehtaan hajussa. Juuri tällaisia tehdaskaupungin lapsia ovat Neuroosiliiton pojat, jotka julistavat jo levynkansissaan tulevansa Äänekoskelta – paperiteollisuuden ympärille syntynyt taajama sekin. Aivan yhtä karskia todistusta jo musiikillisestikin iisimpi Neuroosiliitto ei tarjoa, mutta sama arkinen paskanhaju poikienkin kaahauksessa on. Jo avausraidassa Ei ne sua ymmärrä käydään läpi ne perinteiset instanssit, jossa ihmistä ei tahdota hyväksyä. Muutenkin laulunaiheet ovat hyvin maanläheisiä.
Punkrockin sukupolvenvaihdoksesta kielii sekin, että vaikka voima-trion juuret ovat kevyemmän laidan poppunkissa, se ei automaattisesti kuulostakaan Ramonesilta, vaan hommassa on autenttinen 80-luvun alun pysähtyneisyyden tunnelma. Alkuvuosien Ratsialtahan Tehdaskaupunki palaa! kovasti kuulostaa. Tosin onko se sitten todellista eteenpäinmenemistä, jos musiikillisissa vaikutteissa ollaan edetty pari, kolme vuotta? Pääasia kuitenkin on, että pumppu erottuu viime vuosien bulkkisoundista edukseen. Tekstitkin ovat Juustopäät-mielleyhtymiä aiheuttavista biisien nimistään huolimatta laatuisampia.
Pieni kertakäyttöisyys bändin simppeliä rokkausta hieman kaihertaa. Se ei albumin tuomaa mielihyvää silti laimenna.