PELLE MILJOONA & YLIVOIMA: Todistaja

Suomalaisessa rockissa ei ole WCT-katastrofia noteerattu. Todistajallakin sille perustuu suoraan vain nyahbinghimainen Rauhan aika, mutta kyllä koko levystä välittyy vahvana viime vuoden syyskuun jälkeinen blues. Että asialla on aina kantaa ottanut Pelle ja kriittisestä katsannostaan tunnettu Soul Captain -posse, on hyvinkin loogista. Hienoa nähdä kahden sukupolven yhdistävän voimansa tiukassa paikassa. Vanhan koulun roots reggae istuu tyyliksi luontevasti. Onhan Pelle aina tuntenut vetoa sinnepäin.

Todistaja ei ole kevyttä huvia. Vähin elein avara soundi on kyllä kevyt, mutta spirituaalisesti syvä, ja Pellen laulu… Pakko todeta, että aniharvoin kuulee kenenkään äänessä tällaista tuskaa maailman tilasta ja ihmisen aina uusia ennätyksiä lyövästä typeryydestä. Eikä siihen liity kirkasotsaista idealismia tai romanttista paatosta. Pelle on kiertänyt maailmaa, hänen illuusionsa ovat karisseet moneen kertaan. Nimensä mukaisesti levy on todistajanlausunto.

Sika saattaa potkaista ikävästi, jos tätä soittaa joulupöydässä, mutta sen jälkeen skank käy Todistajan tahdissa ihan itsestään. Vanhan liiton miehenä saan extra-nostetta Erno Haukkalan pasuunalikeistä, joita tuottaja/kosketinsoittaja Bommi Tommi kaiuttaa mallikkaasti.

Syvimmät viillot: Paarman ja Nopsajalan oivaksi riimitykseksi muuttuva, majesteettisesti keinuva Ahneus on kuningas, jonka tekstiin ei jää lisäämistä. Respektiä, joka vaatii sitä "kaiken maailman kulttuureille ja vähän äkkiä". Lohduton laulu on karu, mutta aiheellinen nootti ihmiskunnalle. Suomi-punkin ylittämätön veto, tänään vieläkin ajankohtaisempi Pelko & viha saa arvoisensa päivityksen. Se tulee uniin solmii paketin kylmivän lempeästi.

Shanti fiilis, Kukoista tyttö ja Jamaikaksi laulavan Izai-Zain sydämellinen Next Man tuovat valoa kokonaisuuteen, joka elättää toivoa ainakin rivien välissä. Nuff Respect!