Parhaiten Young Folks -hitistään tunnettu ruotsalaistrio jatkaa rivakkaa julkaisutahtiaan. Kun pelkästään vinyylinä julkaistu Seaside Rock (2008) lasketaan mukaan, niin kolmikon sarake näyttää kuutta pitkäsoittoa ja neljää ep:tä kahdeksan vuoden aikana. Määrä ei tietenkään ikinä korvaa laatua, mutta myös tässä yhtälössä Peter, Björn ja John ovat onnistuneet mallikkaasti. Mestariteos Writer’s Block (2006) saa Gimme Somesta arvoistaan seuraa.
Gimme Some on hyvin erilainen levy kuin hivenen nössö Writer’s Block. Nyt bändi ei juuri herkistele akustisesti tai hae turvaa pehmoisesta indiepoppailusta, vaan kyse on raaemmasta ja lihaisammasta ilmaisusta. Aiemmilta levyiltä tuttu nukkavieru tunnelma ja vintage-soitinten vastustamaton rahina ovat toki yhä mukana. Gimme Some haiskahtaakin vahvasti live-muottiin sorvatulta, sillä näitä sovituksia on varmasti ilo soittaa keikoilla.
Hurjimmillaan bändin garage-puuhastelu meinaa jopa karata käsistä, kuten puoleentoista minuuttiin puristetulla Breaker Breakerilla. Levyn ruotuun palauttava May Seem Macabre puolestaan summaa yhteen 1980-luvun kitarapopin parhaat puolet.
Gimme Some on kompakti paketti toinen toistaan parempia kappaleita, joille voi jo nyt ennustaa pitkää kestävyyttä. Pienen monipuolistamisen ja parin todellisten täsmähitin myötä käsissä olisi täysien pisteiden teos.