Post-hardcore siirtyi nostalgia-aikaan – At The Drive-In kasvoi aikuiseksi menettämättä intensiteettiään

At The Drive-In
In·ter·a·li·a
Rise

At The Drive-In teki paluun rikospaikalle jo vuonna 2012 ja bändin fanit ovatkin odottaneet uutta materiaalia yksi kysymys mielessään: Kuinka paljon Omar Rodríguez-Lópezin ja Cedric Bixler-Zavalan progeseikkailut The Mars Voltassa ovat vaikuttaneet kykyyn soittaa post-hardcorea? Vastaus: Hetkittäin.

In·ter·a·li·a kuulostaa hyvin pitkälti samalta kuin mihin bändi saapui edellisellä Relationship Of Command -levyllään. Muuttuminen on havaittavissa kypsymisessä sekä sanoituksissa että musiikissa. Lyriikat eivät enää ole yhtä katkeria eikä Cedricin lauluääni ole yhtä ”teinimäinen” kuin 17 vuotta sitten – mutta miksi asiat eivät saisi muuttua?

Vanhoja faneja varmasti miellyttää se, ettei bändi ole menettänyt intensiivisyyttään vaikka jäsenillä on ikää pian tuplasti sen verran kuin alkuaikoina. On vähintäänkin osuvaa, että kultakaudesta kuluneiden vuosien jälkeen At The Drive-Inin tärkein kilpakumppani ja kirittäjä on yhä Refused. El Pason kasvatit kuitenkin jatkavat ruotsalaisia kollegoitaan selvemmin vanhoissa kuvioissaan. In·ter·a·li·a kuulostaa nostalgiselta aikana, jolloin post-hardcore on lähestulkoon kuolevaa kansanperinnettä.