PSYCHOPLASMA: Until We Meet Again

Psychoplasman ensialbumi, vuonna 1988 ilmestynyt Radio Flies oli yksi kotimaisen rockin suurista tajunnanräjäyttäjistä. Psychoplasmansa ohessa Mana Manan riveissä toisen miehen työn tehnyt Otra Romppanen tykitti Radio Fliesilla avaruuden ja kallon läpi porautuvan kitaransa johdolla biisejä, joiden maaninen intensiivisyys hakee yhä vertaistaan.
Jo vuosia sitten ilmestyneen Mana Manan koottujen teosten tapaan myös Psychoplasman levytetty tuotanto on vihdoin saatavilla yhtenä tiivistunnelmaisena pakettina. Tupla-albumi Until We Meet Again sisältää Radio Fliesin lisäksi bändin vuonna 1993 julkaistun toisen ja samalla viimeisen älpeen Zegunda, vuotta myöhemmin tulleen viisiraitaisen minin An Umbrella, singlet Skitzo, Monday ja Until We Meet Again sekä Circlen kanssa tehdylle kimppakiekolle äänitetyn biisin Paralyzed.
Until We Meet Againin kaksituntinen annos Psychoplasmaa moukaroi kuulijansa aivoja raikastavalla tavalla. Radio Fliesin nimiraidan tuhansien kärpästen taivaallisesta pörinästä päästään muutaman biisin jälkeen Psycho Belliin, jonka jälkeen hammaslääkärin tuoliin joutumista on turha pelätä. One Flew Over The Cuckoo's Nest on oikea aihevalinta oikeassa paikassa. Edeltäjäänsä "ystävällisempänä" soundaava Zegundan Modest Boy tarjoaa kaunislinjaista laulumelodiaa ja Street Childia värittää Eeva Vänskän aidosti akustinen viulu. Space Winoesilla syntetisaattori suunnistaa yllättäen lähes hawkwindiläisiin sfääreihin. Mana Manan Jouni Mömmöä kunnioittavalla raidalla R.I.P.J.M. Otran sonickitara liitää tavallistakin uljaampana. Minialbumilla An Umbrella aika saavuttaa viimein Psychoplasmaa siinä määrin, että levy kuulostaa siihen mennessä bändin "normaaleimmalta" äänitteeltä aina Summertime Bluesia varioivaa Global Bluesia myöten.
Psychoplasma horjui rockissaan mielen marginaaleissa ja vaikka yhtyeen hurjuus muuttikin julkaisujen määrällä mitaten niukan levytysuran edetessä muotoaan, niin asialla oli loppuun saakka todennäköisimmin suomalaisen rockin psykofyysisin yhtye.