PSYCHOPUNCH: The Pleasure Kill

Ruotsalaiset yhtyeet hallitsevat kovaäänisen räimeen. Alan bändejä on syntynyt Nomadsista lähtien kuin liukuhihnalta ja osa niistä on porautunut syvälle suomalaiseenkin metelimakuun. Yksi genren ykkösdivisioonaan pyrkivistä kokoonpanoista on Psychopunch, jonka The Pleasure Kill herättää vähintään yhtä paljon epäilyjä kuin ihastusta.

Psychopunchin vahvuus kääntyy ennen levyn loppua hämmästyttävällä tavalla sitä itseään vastaan. Yhtye raivoaa garageista rockiaan Back In The Daysistä aina levynsä päättävään Apocalypsoon saakka. Avausbiisillä basson kiihkeä läpse viittaa kohti psykobillyä, mutta kokonaisuutena kiekko on sittenkin lähempänä turboahdettua Flaming Sideburnsiä. Psychopunchin sanastossa ei tunneta hengähdystaukoja eikä löysäilyä. Ja aivan kuin yhtyeen oma vimma ei riittäisi, taistelevat Nomadsin vokalisti Nick Vahlberg ja kitaristi Hans Östlund My Desert Soulilla Psychopunchin JM:n ja Joey Canonin kanssa.

Psychopunch osaa asiansa tavallaan liiankin hyvin, mutta sortuu huippu- urheilijoiden tapaan ylikuntoon. Tuntuu kuin bändi yrittäisi liikaa kaikilla sektoreilla. Loputtomasti ylikierroksille viritetty soitto ja yli äyräiden ryöppyävät lauluosuudet alentavat lopulta albumin kokonaistehoa.