RÖÖVEL ÖÖBIK: Ringrada

Arvio julkaistu Soundissa 2/2010.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.

Jäsentensä taidekoulumenneisyydestä ponnistava Röövel Ööbik on pitkäksi venähtänyttä luovaa taukoaan lukuun ottamatta sinnitellyt virolaisen rockin eturivissä jo runsaan kahden vuosikymmenen ajan. Ringradalla bändi antaa jälleen lempeän iskun vasten valtavirtarockin kasvoja.

Arvio

RÖÖVEL ÖÖBIK
Ringrada
Umblu

Jäsentensä taidekoulumenneisyydestä ponnistava Röövel Ööbik on pitkäksi venähtänyttä luovaa taukoaan lukuun ottamatta sinnitellyt virolaisen rockin eturivissä jo runsaan kahden vuosikymmenen ajan. Ringradalla bändi antaa jälleen lempeän iskun vasten valtavirtarockin kasvoja.

Röövel Ööbik näyttää, että kitaroiden, syntetisoijien ja jopa basson ja rumpujen on lupa soida myös toisin kuin mihin on yleensä totuttu. Kvartetin modernisuus ei silti piile täysin uuden luomisessa vaan halussa etsiä tekemiseen uusia tapoja. Toisin kuin liian monet sopulilauman lailla menestystä jahtaavat rockbändit Röövel Ööbik ei suostu pukeutumaan ainakaan muiden kliseistä punottuun pakkopaitaan.

Röövel Ööbikin elektroniikassa saattaa vilahtaa Kraftwerkin haamu, mutta jopa pohjimmiltaan idioottimaiseksi diskohumpaksi paljastuvaan Kids’ Stuff Rokkiin löytyy omintakeista kierrettä. Erityisen selkeästi yhtyeen oma soundikäsitys näyttäytyy biiseillä From Nowhere To Infinity ja Don’t Stop Don’t Start. Jälkimmäinen raita elvyttää etenkin laulaja Tonu Pedarun ansiosta myös vanhan tutun mielteen hengenheimolaisuudesta Ööbikin englantilaiseksi kummisedäksi tunnustautuneen John Peelin lempiyhtye The Fallin kanssa.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa