Suuren ruotsalaisen popilmiön taival uhkasi päättyä syksyllä 2002 laulaja Marie Fredrikssonilla havaittuun aivokasvaimeen. Fredrikssonin toivuttua Roxette jatkaa vihdoin siitä, mihin Room Service -albumillaan (2001) jäi.
Charm Schoolia kuunnellessa tuntuu kuin mennyttä vuosikymmentä ei olisi ollutkaan. Per Gesslen kirjoittamat biisit tuntuvat täsmälleen yhtä laskelmoiduilta kuin aina ennenkin. Duon esitystapa, melodioiden hetkellinen tarttuvuus ja iskevät kertosäkeet ovat entisellään. Kaiken yllä leijuu lähinnä raivostuttava täydellisyyden henki.
Way Out jankuttaa heti aluksi asiansa Joan Jettin I Love Rock ‘N’ Rollin jämeryydellä. She’s Got Nothing On (But The Radio) lukeutuu Kari Peitsamon ensialbumin Hildasta lainattuine otsikkoineen levyn biisivalioihin. Dream On vie ajatukset 1960-luvulle ja Big Black Cadillac sykkii kertosäkeensä ulkopuolella elektronisena kuin Depeche Mode.
Vastoinkäymistn jälkeen Sitting On Top Of The World voi hyvinkin käydä Roxetten kohdalla jälleen toteen. Abban parhaiden poplaulujen riemukkuuteen verrattuna Roxetten intohimo ja tunteikkuus tuntuvat kuitenkin niin muovisilta, että näillä näytöillä charmikoulusta ei päästötodistusta heru.