SANDHJA: Gold

Arvio julkaistu Soundissa 6–7/2014.
Kirjoittanut: Eero Tarmo.

Arvio

SANDHJA
Gold
Sony

Epäsuomalaisesti fraseeraavan Sandhjan Gold-debyytti saanee streamauspalveluissa odottamatonta promootioarvoa levyltä löytyvän Rise Like A Phoenix -kappaleen nimen ansiosta. Juuri muuta yhteistä juuriltaan eteläamerikkalaisen suomalaisneidon ja Euroviisut parran mitalla voittaneen Conchita Wurstin välillä ei välttämättä sitten olekaan.

23-vuotiaan Sandhjan esikoinen pursuaa turpeaksi prosessoitua mittatilaussoulia Paloma Faithin ja lukuisten sielunsiskojen hengessä. Useissa kappalaissa (etenkin sinkkubiisit Hold Me ja Gold) on sävellyksellistä jujua, mutta keskeisenä ongelmana on, että Sandhjan ihka omaa sielua on albumilta haasteellista löytää.

Kenties nuori nainen ei ole vielä aivan valmis seisomaan itse kirjoittamiensa laulujen takana, tai sitten albumin tuotannossa on liiaksi patisteltu kokematonta. Niin tai näin, lyyrisesti geneerinen Gold sortuu toistuvasti suoritusmaiseen elämöintiin, joka peittää laulajan luonteen.

Sandhjassa itsessään on potentiaalia, kun vain luotto omiin palkeisiin saadaan psyykattua esiin ja sovituspuoleen maltetaan paneutua samalla määrällä ajatusta ja intohimoa kuin mitä artisti itse on kappaleidensa rakenteisiin ujuttanut.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa