SKID ROW: Revolutions Per Minute

Arvio julkaistu Soundissa 10/2006.
Kirjoittanut: Marko Säynekoski.
Skid Row on tällä hetkellä tyystin eri bändi kuin vaikka yhdentoista vuoden takaisella Subhuman Racella. Viimeisetkin hevin rippeet ovat karisseet ja nykyään Skid Row on pikemminkin särmikkyyteen taipuvainen rock-yhtye, joka tavoittelee alkuvuosiensa garage-henkeä ilman hevipiirteitä. Sebastian Bachin ja muun yhtyeen yhteistyö kaatui aikoinaan laulajan suureen egoon, mutta bändi tuntuu pärjäävän ilman häntä aivan hyvin. Itse asiassa uusia biisejä olisi edes vaikea kuvitella kenenkään muun kuin Johnny Solingerin laulamiksi.

Arvio

SKID ROW
Revolutions Per Minute
SPV

Skid Row on tällä hetkellä tyystin eri bändi kuin vaikka yhdentoista vuoden takaisella Subhuman Racella. Viimeisetkin hevin rippeet ovat karisseet ja nykyään Skid Row on pikemminkin särmikkyyteen taipuvainen rock-yhtye, joka tavoittelee alkuvuosiensa garage-henkeä ilman hevipiirteitä.

Sebastian Bachin ja muun yhtyeen yhteistyö kaatui aikoinaan laulajan suureen egoon, mutta bändi tuntuu pärjäävän ilman häntä aivan hyvin. Itse asiassa uusia biisejä olisi edes vaikea kuvitella kenenkään muun kuin Johnny Solingerin laulamiksi.

Skid Row ajaa uudella levyllään melkoista vuoristorataa. Alkupään räkäiset rock-biisit keräävät joitakin sympatiapisteitä asenteellaan, mutta sävellykset tuntuvat hieman tyhjiltä. Onneksi tahti muuttuu. When God Can´t Wait ja Nothing ovat juuri sellaista materiaalia, joilla voi vaivattomasti herättää mielenkiinnon. Vastaavanlaisia sävellyksiä levyllä vain on perin vähän ja kun kokonaisuuden lomasta löytyy vielä You Lien kaltainen heppoinen kantriralli hämmennystä ja epätietoisuutta ei voi välttää.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa