Kyklooppien Sukupuutto oli ehdottomasti yksi viime vuosien mahtavimpia hc-bändejä. Varsinkin keikoilla ylitsevuotava kaaos oli aikamoinen kokemus. Sokea Piste on samasta puusta veistetty, kielekkeen reunalla tasapainoilua riittää, mutta tällä kertaa hiukan maltillisemmilla tempoilla.
Sujuvasti alas portaita soittavia rytmiryhmiä ei ole koskaan liikaa maailmassa, oli kyseessä jazz, torvimusa tai punk. Sokean Pisteen rumpali Jukka ja basisti Seppo osaavat tämän homman. Raivokkaassa soitossa on oikea vaaran maku. Kaiken lisäksi soitto svengaa. Kun tämän yhdistää tappaviin kitarariffeihin, tulos on aika vastaansanomaton.
Verkkaisempi soittelu tuo hienosti esiin kappaleiden melodisuuden. Joskus kieron, joskus suoran. Lauluissa on myös asiallisen aggressiivinen ote, joka ei kuitenkaan mene rääkymiseksi. Tässäkin hitaampi tahti tuo paljon lisää.
Joidenkin suomi-hc-klassikoiden lisäksi Sokeasta Pisteestä tulevat mieleen Yhdysvaltain Keski-Lännessä 1980- ja 1990-luvuilla mellastaneet metelirockarit sekä saman maantieteellisen alueen hc-bändit ennen metallivaikutteiden, hauisten ja mustien hupparien invaasiota.