STARSAILOR: Silence Is Easy

Arvio julkaistu Soundissa 09/2003.
Kirjoittanut: Topias Kauhala.
Kahden vuoden takaisella Love Is Here -albumilla estradille noussut Starsailor oli ensin yksi vuoden puhutuimmista tulokkaista, mutta sen jälkeen yleinen haukkumisen kohde ja lopulta kaikkien unohtama yhtye.

Arvio

STARSAILOR
Silence Is Easy
EMI

Kahden vuoden takaisella Love Is Here -albumilla estradille noussut Starsailor oli ensin yksi vuoden puhutuimmista tulokkaista, mutta sen jälkeen yleinen haukkumisen kohde ja lopulta kaikkien unohtama yhtye. Bändin vokalisti ja laulunkirjoittaja James Walsh ei ole ikinä vaikuttanut maailman itsevarmimmalta ihmiseltä, mutta siitä pyörityksestä hän näyttää johtaneen tähtilaivansa kuiville pää pystyssä. Uusi albumi Silence Is Easy on sekä tilitys Starsailorin sylkykupin asemasta että yritys vastata kritisoijille.

Bändin debyyttituotos sisälsi hienoja hetkiä, mutta oli kokonaisuutena tylsä ja samasta puusta veistetty. Uudesta albumista sen sijaan huokuu itseluottamus ja halu muuttaa bändin soundia monipuolisemmaksi. Äänimaisemat on muutettu suuremmiksi sekä avoimimmiksi ja bändin musiikki osaa ajoittain olla jopa iloista. Music Was Saved on energisempi kuin yksikään ensilevyn kappaleista ja Four to the Floor voisi indie disco -biittinsä kanssa soida jopa klubeilla. Ennen surullisen kuuluisaa murhasyyte-episodia ehti bändi jopa vierailla Phil Spectorin studioilla, jossa tuotettiin levyn tarttuvin biisi Silence Is Easy ja kaunis White Dove.

Starsailor on sitten viime näkemän seilannut eteenpäin, mutta samanaikaisesti jäänyt paikalleen persoonattomuuteen ja omaperäisyyden puutteeseen. Silence is Easy on paikoin erittäin kaunis ja toimiva levy, mutta uudeksi Coldplayksi ei Starsailorista vielä ole.

Jäämme edelleen odottamaan bändin todellista läpimurtolevyä. Ehkä ikuisiksi ajoiksi. 

Lisää luettavaa